Vuosi vaihtoon, kiitos!

Tänään päättyvä vuosi 2015 on ollut yksi elämäni hulluimmista. 

Sen sijaan vuoden viimeisenä päivänä fiilikset eivät ole lainkaan hullummat. Palailin pari päivää sitten kotiin Thaimaan upeista, vihreistä maisemista ja olen tosi tyytyväinen ja jossain määrin jopa ylpeä itsestäni - siitä, että rohkenin lähteä reissuun yksikseni. Kokemus osoitti jälleen, että kun uskaltautuu kokeilemaan rohkeasti uutta, voi yleensä vain voittaa. Niin kävi itselleni! Opin paljon lisää joogasta ja itsestäni sekä uskaltauduin kokeilemaan uusia asanoita. Niiden myötä sain onnekseni huomata, että pystyn sellaiseen, johon en todellakaan uskonut pystyväni. Ja kaiken tämän lisäksi sain vielä ihanan uuden ystävän. 

Kun katson näitä alla olevia kuvia itsestäni, tunnistan niiden takaa rehellistä onnellisuutta sekä aitoa hyvää oloa. 

"Ethän luule että tarviin,

ketään minua kokoamaan.

Olen monista palasista

kasannyt itseni uudestaan.

Eikä minua tarvitse muuttaa,

eikä tehdä musta parempaa.

Tiedäthän sen jo sinäkin,

ei musta täydellistä koskaan saa..."

Sanoisin, että vuosi 2015 tulee jäämään itselleni mieleen rohkeuden, omien rajojen löytämisen ja monessa asiassa epämukavuusalueille astumisen vuotena. Tuntuu tosi hurjalta ajatella, missä olin vuosi sitten. Niin paljon on muuttunut. Tavallaan tuntuu, että melkeinpä kaikki. En oikein edes pysty selittämään sitä matkaa, jonka olen nyt päättyvän vuoden aikana kulkenut.

En olisi ikinä, koskaan enkä milloinkaan uskonut, mikäli joku olisi vuosi sitten kertonut, että vuonna 2015…

- tulen kokemaan suuremman määrän surua ja yksinäisyyttä, kuin koskaan ennen tähänastisessa elämässäni

- pitkin vuotta tulee vastaan valtavasti hetkiä, kun tosissani ajattelen, etten selviä

- jokaisena epätoivon hetkenä saan halutessani korvaamatonta tukea rakkailtani

- vastaan kävelee hauskan sattuman kautta tieto unelmatyöpaikasta

- tulen jostain uskomattomasta syystä valituksi unelmatyöpaikkaan

- suljen rakkaan kodin oven ja sen myötä avaan uuden, ensimmäisen ikioman kodin oven

- saan onnekseni käydä todella merkityksellisiä ja eheyttäviä keskusteluja eri ihmisten kanssa

- lähden kesälomareissulle toipumaan ihan vain yksikseni

- vietän elämäni kesän - sen kaikessa merkityksessä!

- muutan unelmatyön perässä Lähi-Itään töihin. Yksin. Sinkkuna.

- opin uuden merkityksen lauseelle: ”Täällä on kuuma!”

- saan maisemanvaihdoksen myötä hirvittämän määrän uusia, rakkaita ystäviä, jotka alkavat tuntua nopeasti toiselta perheeltä

- ystäväni ja läheiseni muodostuvat vielä entistä rakkaimmiksi ja tärkeimmiksi

- alan kirjoittamaan blogia (siis sellaista ihan oikeaa blogia, jota joku käy joskus kai lukemassakin)

- hoidan kaikki arjen eloon liittyvät asiat englanniksi

- tulen työssäni opettamaan pelkästään englanniksi – myös lukemista ja kirjoittamista

- tulen kokemaan, että olen aivan hukassa ja täysin lähtöpisteessä työni suhteen

- uusi työ pistää koville henkisesti ja fyysisesti

- opin sietämään paremmin epävarmuutta

- opin arvostamaan itseäni enemmän, kuin koskaan ennen

- opin tunnistamaan rajojani

- opin hiljalleen hyppäämään pois suorittamisen ja armottomuuden oravanpyörästä ja ymmärrän koko ajan paremmin kuunnella itseäni

- huomaan jopa nauttivani itseni ylittämisestä

- olen lopulta tyytyväinen, että jouduin käymään läpi kohdanneen surun ja muutoksen

- ymmärrän kaiken jälkeen olevani nyt siellä, missä kuuluukin

- opin ymmärtämään, mitä koti-ikävä tarkoittaa

- tunnen suunnatonta,  ennenkokematonta vapautta

- opin pienin askelin nauttimaan yksinolosta paljon

- lähden elämäni ensimmäiselle joogaretriitille yksikseni

- koen, että kaikki  maailman ovet ovat yhtäkkiä avoinna

- säilyn hengissä ja selviän pahimmasta surusta

Hurja vuosi. Pahassa ja hyvässä. Mullistavia muutoksia täynnä. Olen kiitollinen siitä, että saan aloittaa uuden vuoden. Vuosi 2015 on jo ottanut ja antanut kaiken mahdollisen. 

Voin melko uskaliain mielin sanoa, etten usko eteen tulevan heti ihan samanlaista vuotta, kuin 2015. Toisaalta, kuka tietää. Elämän suola on sen yllätyksellisyys. Tosissani ensimmäistä kertaa tunnen, että kaikki ovet ja mahdollisuudet ovat auki.

Vuonna 2016 harjoittelen kiitollisuutta.

Pyrin välttämään katkeruutta.

Yritän pitää itsestäni parempaa huolta fyysisesti ja henkisesti.

I promise.

Just breath.

Hmm. Tuo viimeinen kuulostaa jotenkin kaukaisesti tutulta. Se taitaa olla se jokavuotinen (toteutumaton) lupaus. Mutta ensimmäistä kertaa omalla kohdallani koen, että jostain voisi löytyä eväät ja motivaatio siinä onnistumiseen. Ja mielessä on tosi selkeänä ne osa-alueet ja konkreettiset pienet teot, jotka veisivät kohti kyseisiä tavoitteita. Vai olisiko tämä vain joogaretriitin aiheuttamaa harhaa? Tavoite olisi kotoisa ja mukava olo itseni kanssa sekä henkisesti ja fyysisesti. Pysähtymisen ja läsnäolon taitojen tuominen konkreettiseksi osaksi arkea. Kohti tätä on hyvä pyrkiä. Sanotaan vaikka, että haluan pitää itsestäni hyvää huolta. Kuulostaa paljon paremmalta! Tokihan on tärkeä muistaa, ettei pieni suklaa tai viinilasillinen silloin tällöin ole pois huolenpidosta… :D

Oikein ihanaa uutta vuotta kaikille! Toivon jokaiselle teille rohkeutta ja uskallusta lähteä tavoittelemaan sitä, mitä elämäänsä kaipaa, vaikkakin tavoittelu toisinaan voi tuntua äärimmäisen epämukavalta ja rohkeutta vaativalta.  Ole hyvä itsellesi ja anna asioiden tapahtua. Yllätyt varmasti.